Leimat papereihin ja tuotteet rajan taakse

Todistus alkuperästä.

Venäjän tilaus alkaa olla viimeisten tuotteiden pakkaamista vaille valmis, mutta sitä ennen on pitänyt tehdä paljon muutakin kuin sorvata, sahata ja jyrsiä rautaa.
Taas voi sanoa, että oppia ikä kaikki, mutta tässä tapauksessa ei ole ollut ikävä oppia kaikkia. Päinvastoin.

Olemme joutuneet tai pareminkin saaneet oppia paljon sellaista, mihin emme aikaisemmin elämässämme ole törmänneet: vientibyrokratiaan EU:n ulkopuolelle. Tässä tapauksessa Venäjälle.
On pitänyt selvittää, mitä kaikkia asiakirjoja tarvitaan ja montako kutakin paperia pitää olla ja mille eri tahoille. On pitänyt hankkia alkuperätodistus ja paikallisen kauppakamarin hyväksymä hinnasto vietäville tuotteille. Ymmärrän täydellisesti, että tuollaiset asiat ovat merkittäviä niin vastaanottajalle kuin tullillekin.
Leimat ovat Venäjän kaupassa tärkeitä. Olenkin päättänyt, että ennen seuraavan erän lähtöä itärajan taakse, meidänkin yrityksellä on oma leima.
Varsinainen vienti-ilmoitus on tullille vielä tekemättä. Se tehdään sähköisesti netissä, kunhan kaikki vaadittavat tiedot on saatu. Kollit pitää myös vielä merkitä, ja sen jälkeen ne ovat valmiit nostettavaksi niitä kuljettavaan rekkaan.

Tähän asti tuotteitamme on mennyt USA:han, Venäjälle ja yleensäkin Euroopan Unionin ulkopuolelle kolmansien osapuolien kautta. Siksi byrokratia on jäänyt oudoksi.
Itse olemme vieneet suoraan vain EU:n sisälle, muun muassa Puolaan, Eestiin, Saksaan ja Ruotsiin. Se on ollut helppoa. Oikeastaan kuljetusten tilaamista ja kuljetusaikaa lukuunottamatta kyse ei ole ollut kummemmasta toimenpiteestä kuin lähettäisi tuotteita naapurikaupunkiin tai Suomen sisällä. EU:n merkitys pienen suomalaisyrityksen viennille on noussut näiden viikkojen aikana arvoon arvaamattomaan helppoutensa ansiosta.

Rahaliikenne on onneksi sujunut EU:n sisällä ja sen ulkopuolella moitteetta. Se on ollut ehkä helpoin osa-alue viennissä - kunhan ensiksi on päästy tuotteiden hinnasta eli liikuteltavan rahan määrästä sopimukseen, jotta kauppa on yleensä syntynyt. Laskujen päiväyskäytännöissä on myös Suomen ja Venäjän välillä eroja, mutta niistäkin on löytynyt yhteisymmärrys.

Olemme saaneet apua vientiin liittyvissä asioissa EU-hankkeessa työskentelevältä projektiasiantuntija Edvard Musijenkolta. Venäjää puhuvana hän on pystynyt tarvittaessa hoitajamaan asioita soittamalla.
Tällaisille asiantuntijalle on tarvetta jatkossakin. Kuntien ja seutukuntien kannattaa huolehtia, että yritykset saavat juuri vientiasioissa tarvitsemaansa apua, sillä pienikin yritys pystyy tekemään kauppaa, kunhan vain selkänoja eli tarvittaessa avun saaminen on turvattu.