Pienen mikroyrityksen edustajan ajatuksia Kerttu Saalasti seminaarista

Elinkeinoministeri Sakari Puisto puhui Oulun ihmeestä ja näki yhtymäkohtia tähän päivään.

Olipa mielenkiintoinen Kerttu Saalasti seminaari tänään, 19. elokuuta 2026 Oulaisissa, eikä vähiten paikan, Väinölän tapahtumapuiston vuoksi. Toki aihekin eli Kehittyneet valmistusteknologiat, uudistuva teollisuus ja kestävä kasvu,​ kiinnosti minua suuresti, sillä sehän liippaahan todella läheltä meidänkin yritystämme.

Meillä Oulaisissa on äärettömän upea tapahtumien järjestelypaikka, jossa voi pitää monenlaisia tilaisuuksia. Viimepäivien sateiden ansiosta luontokin antoi tänään parastaan: koski kuohui ikiaikaista voimaa uhkuen taustalla ja aurinko muutti Väinölänlahdessa Pyhäjoen veden kristalleiksi. Kaiken kruunasivat samanaikaisesti koulun jälkeen jokirantaan ongelle tulleet pojat. Se osoitti, että tähän paikkaan sopivat rinnakkain niin ministeri, yliopistoväki ja muut kutsuvieraat kuin me tavalliset oulaistelaiset.

Olen istunut vuosien saatossa aika monta Kerttu Saalasti seminaaria erilaisissa tiloissa, mutta tämä kyllä voitti ne kaikki. Kiitos lähes täydellisesti toimineelle tekniikallekin.

 

Istuin penkissä metallialan yrityksen omistajana, en työntekijänä, puhumattakaan journalistin tai mediakonsernin edustajan roolissa. Kuuntelin puheenvuorot herkällä korvalla ja mietin, mitä ne tarkoittavat meille – pienelle, omaa tuotetta pian 18 vuotta valmistaneelle yritykselle, ja mitä niitä voisimme oppia ja ottaa käyttöömme.

Sain puheenvuoroista todella paljon ideoita ja maailmankatsomukseni teknisen kehityksen saralta avautui ihan uusille tasoille. Toisaalta rehellisyyden nimissä pitää sanoa sekin, että niin hyviä asioita kuin kaikki uutuudet olivatkin, niihin on käytännön tasolla vaikea tarttua pienessä mikroyrityksessä. Jos ja kun kaksi ihmistä huolehtii koko tuotantoketjusta: asiakaskontaktista, tilauksesta, suunnittelusta, valmistuksesta ja lähetyksestä alusta loppuun, lähteminen esimerkiksi tällaisiin tilaisuuksiin on lähes mahdotonta – vaikka pitäisihän sitä lähteä.

FMT-tutkimus perustuu uusimpien valmistusteknologioiden ja materiaalien hyödyntämiseen.
Esillä oli erilaisia tulostettuja kappaleita erikoislujia materiaaleja.

Monta kertaa penkissä istuessa mietin, että Attehan täällä pitäisi olla, enkä minä. Minä olen sitä ikäryhmää, joka on melkein leikkinyt ”käpylehmillä”, mutta Atte ohitti tietokoneen salasanat jo paljon ennen alakouluikää ja ennen kuin osasi edes lukea, kun halusi pelaamaan Pekka-poroa koneelleni. Hän ymmärtää kaikesta uudesta paljon enemmän kuin minä.

Kun kehittyneistä valmistusteknologioista, digitaalisista kaksosista ja paljosta muusta puhuttiin Väinölänrannassa, Atte sorvasi samanaikaisesti parin kilometrin päässä asiakkaalle lähteviä tuotteita, jotta saamme palveltua asiakkaan mahdollisimman hyvin ja nopeasti, joka on pienen yrityksen suurin kilpailuvaltti sen koko historian ajan. Arille oli puolestaan tulossa vieraaksi asiakasyrityksemme laatupäällikkö.

Toki pitkällä tähtäimellä ajateltuna olisi ehkä ollut kannattavampaa jättää asiakas palvelematta ja ottamatta vastaan toisen yrityksen edustaja, mutta kun joka ainoalle eurolle on ollut tarvetta yrityksessä, joka aloitti syksyn 2008 lamassa ja joka on maailman talouden myllerryksistä huolimatta selvinnyt hengissä tähän asti.

Panelisteina apulaisprofessori Antti Järvenpää (vas.)​, HANZAn liiketoimintajohtaja Juhani Niiranen, Patrian tutkimusinsinööri Eetu Kivirasi ja Business Finlandin rahoitusasiantuntija Niina Merilaita. Panelisteja haastatteli televisiouutisista tuttu toimittaja Petteri Löppönen (oik.). 

 

Parasta keskustelua yrityksemme horisontista katsottuna käytiin työvoiman saatavuudesta. On todella tärkeää, että isojen yritysten, kuten Patrian ja Hanzan edustajat sanovat ääneen, että osaavaa työvoimaa ei ole saatavilla ja että heillekin haetaan jatkuvasti työntekijöitä, mutta ei saada niitä.

Tähän kompastui meidänkin yrityksemme kasvutavoitteet 2010-luvulla. Yksinkertaisesti osaavia lattiatason työtekijöitä ei valmistunut ammattiopistoista. He kyllä saivat päästötodistuksen, mutta harva osasi tehdä sitä, mihin oli valmistunut.

Koska teoriaopinnoissa oli suuria puutteita, ei voinut kuvitellakaan, että heitä olisi pystytty opettamaan pienessä yrityksessä ammattilaisiksi – jos sitäkin tapahtui. Nähtävästi tämä huonolaatuinen ammattiopistojen teoriaopetus on nk. amisreforimin seurausta. Tähän asiaan pitäisi puuttua todella nopeasti, jos halutaan saada osaavaa työvoimaa yrityksiin.

Mutta mitä vanhat silmäni näkivätkään Väinölänrannassa? Jokilaaksojen ammattiopisto Jedun johtaja Matti Väänänen poistui paikalta juuri silloin, kun puhuttiin koulutuksesta! Olisin hartaasti toivonut, että kyseinen henkilö olisi kuunnellut keskustelun loppuun ja ottanut onkeensa edes isojen yritysten edustajien viestin työvoiman tasosta ja saatavuudesta. Meitä pieniähän ei Jedussa ole kuunneltu. Pienten yritysten edustajat on leimattu jo aikoja sitten ”ikäviksi ihmisiksi”, jotka eivät ymmärrä koulutuksen kehittämisestä mitään.

Kiitos vielä Oulun yliopisto, Kerttu Saalasti säätiö, Oulaisten kaupunki ja kaikki muut mahdolliset järjestäjät. Tällaisia tilaisuuksia tarvitaan, jos halutaan, että elinkeinoministeri Sakari Puiston "Oulun ihmeen" avulla maalaamat visiot toteutuvat – ja miksipä eivät toteutuisi. Pitää vaan tehdä – yrittäjämäisellä otteella huippututkimuksen tukemana.

Anne Mattila

Lue lisää: 
Täältä löydät panelistien nostoja päivän teemasta.